Tässä lyhyessä katsauksessa on mahdotonta selittää ja avata kaikkia tavoitteitani. Mutta lukuisiin muihin mainioihin poliittisiin tavoitteisiin voit tutustua SKP:n sivuilla tai ota minuun suoraan yhteyttä, niin jutellaan! 🙂
Vuokrakatto
Asuminen on perusoikeus! Siitä huolimatta asunnottomuus ja häädöt ovat kääntyneet Suomessa kasvuun ja vuokrat karanneet ihmisten toimeentulosta yli kipurajojen. Yhä useampi joutuu käyttämään kohtuuttoman osan tuloistaan pelkkään kattoon pään päällä. Siksi vuokrat on saatava kuriin!
Tarvitsemme vuokrakaton, joka estää kohtuuttomat korotukset ja tuo vakautta ihmisten elämään. Vuokrakatolla on puututtava isojen vuokranantajien voittojen kasaamiseen, sillä niillä on aidot mahdollisuudet turvata kohtuuhintaisempaa asumista verrattuna vuokranantajiin, jotka omistavat yhden tai muutama asuntoa ja joiden vuokrapyynti menee linjassa vastikkeiden kanssa. Vuokrakaton taso voidaan määrittää alueellisesti ja asukkaiden näkemykset ovat tässäkin ensiarvoisia.
Kaupunkien ja kuntien on rakennettava kohtuuhintaista vuokra-asumista ja huolehdittava, että erilaisiin asumistarpeisiin vastataan: perheille, yksinasuville, opiskelijoille ja ikäihmisille. Rakentamista varten kunnat voivat perustaa yhteisvoimin kunnallisia rakennusliikkeitä, joilla työllistetään asukkaita. Asunto- ja asumispolitiikkaa ei pidä tehdä sijoittajien ehdoilla vaan asukkaiden.
Minulla on kokemusta vuokralaistoimintaan osallistumisesta asukastoimikunnassa Vantaalla.
Työ
Työstä pitää saada kunnon toimeentulo ja mielekkyyttä eikä uupumusta. Lyhennetään yleistä työaikaa ansiotasoa alentamatta 6 tuntiin päivässä ja 30 tuntiin viikossa. Se tarkoittaa parempaa jaksamista, enemmän aikaa perheelle ja läheisille sekä mahdollisuutta jakaa työtä useammalle.
Työntekijöille kuuluu valtaa omilla työpaikoillaan. Työpaikkademokratia on radikaali ja reilu ajatus. Kun työntekijät voivat päättää työnsä organisoinnista, syntyy toimivampia ratkaisuja ja parempia työoloja.
Tarvitsemme lisää työpaikkoja julkiselle sektorille ja investointeja, jotka luovat työtä sinne missä sitä tarvitaan – hoivaan, koulutukseen ja ekologiseen työhön. Tekoälyä ja teknologiaa tulee kehittää Suomessa kansallisina projekteina, joihin liittyvää osaamistaa voidaan myös viedä maailmalle.
Olen aktiivinen ammattiyhdistysliikkeessä, toimin Ammattiliitto Pron jäsenenä ja olen Pron edustajiston varajäsen.
Rauha
Suomen on oltava rauhan rakentaja niin sisä- kuin ulkopolitiikassa. Tuhoisan kallis asevarustelun kiihdyttäminen on pysäytettävä. Militarismilla saamme vain lisää jännitteitä ja turvallisuusvajetta.
Aito turvallisuus rakentuu ihmisten hyvinvoinnista ja sujuvasta arkielämästä sekä kansainvälisestä yhteistyöstä, ydinaseriisunnasta, diplomatiasta ja ympäristökriisin torjunnasta. Rauhanpolitiikka tarkoittaa aktiivista työtä konfliktien ennaltaehkäisemiseksi, kansainvälisen oikeuden puolustamiseksi ja YK:n toiminnan vahvistamiseksi.
Antimilitarismi on vastuun kantamista tulevista sukupolvista. Ylipaisutetun sotilasbudjetin miljardit ovat pois terveydestä, koulutuksesta ja työllisyydestä ja lisäävät tarvetta valtionvelalle. Rauha on hyvinvointipolitiikkaa.
Toimin Vantaan Rauhanpuolustajien puheenjohtajana. Järjestössä pyrimme tuomaan esiin kysymyksiä ja alueita, jotka eivät ole Suomessa niin tunnettuja ja näkyvillä sekä korostamaan rauhan olevan myös laajempaa turvallisuuden ja osallistumisen tunnetta kuin vain sodan poissaoloa.
Kirjastot
Kirjastot ovat paljon enemmän kuin hyllyjä ja kirjoja. Ne ovat sivistyksen, turvan ja yhteisöllisyyden tiloja. Maksuttomia, avoimia ja kaikille kuuluvia. Kirjastossa ei kysytä lompakon paksuutta.
Kun muu julkinen tila kaventuu, kirjaston merkitys kasvaa. Se on paikka, jossa voi opiskella, kohdata toisia, saada tietoa ja hengähtää. Kirjastot ovat investointi paikalliseen elinvoimaan ja demokratiaan. Kaikkeen siihen, jota ihmisvihamieliset ja ahdasmieliset äärioikeistolaiset ja fasistiset voimat pyrkivät nujertamaan. Siksi kirjostojen puolustaminen on myös antifasismia.
Aiemmin Porissa asuessani olin perustamassa Porin lähikirjastoyhdistystä ja toimin se puheenjohtajana vuoden 2020. Kamppailimme mm. Käppärän lähikirjaston ja Satasairaalan kirjaston säilyttämisen puolesta sekä esitimme ensimmäisenä kirjastoille vapautusta koronarajoitteista pandemiatilanteen parantuessa.
Tulevaisuus
Yksikään lapsi ei tule joutua kasvamaan köyhyydessä eikä yhdenkään nuoren jäädä ilman tukea. Lapsiperheiden arkea on helpotettava konkreettisesti: elinkustannusten tasoon vaikuttamisella, toimivilla ja kattavilla julkisilla palveluilla sekä riittävillä taloudellisilla ja sosiaalilla turvaverkoilla.
Lasten ja nuorten hyvinvointi syntyy teoista. Tarvitsemme lisää resursseja varhaiskasvatukseen, kouluihin ja mielenterveyspalveluihin. Siten teemme myös fiksua säästöä yhteiskunnassa, kun pahoinvointi vähenee ja osaaminen paranee.
Toimin Vantaan Pelastakaa Lapset ry:n varapuheenjohtajana ja viestintävastaavana.